Talven aikana olemus pääsi lössähtämään ikävästi ja taas on kriisin paikka :D Aloitinkin vastikään noin kaksi kuukautta kestävän dieetin, minkä tarkoituksena on, että mahdun kesällä Japanissa myytäviin ihaniin vaatteisiin - Pituudeltani kun olen keskiverto japanilaisnaisen luokkaa, mutta leveyttä on tuplasti ;)
Suunnitelma on yksinkertaisesti syödä vähemmän ja välttää herkkuja. Mitenkään kovin tiukkapipoinen en silti ravintoni kanssa aio olla, sillä seuraavaan kahteen kuukauteen mahtuu vaikka millaista säätöä opiskelujutuista ja matkavalmisteluista asunnonvaihtoon.
Uusin kokeiluni, jota yritän jatkaa säännöllisesti, vaikka kaikki muu kaatuisi niskaan, on kuitenkin "Meat and Nut" -aamupala. En nyt ihan varma ole kaikesta, mitä ko. aamupalalla väitetään saavutettavan, mutta ainakin se pitää tähänastisten kokemusteni perusteella nälän poissa pitkälle päivään. Ei ainakaan haittaa dieetin onnistumista. Tähän mennessä olen syönyt vain yhdenlaistan komboa joka aamu: paistettua jauhelihaa ja pähkinäsekoitusta, missä on saksanpähkinää, cashew-pähkinöitä, manteleita ja hasselpähkinöitä. Väriksi vähän tomaattia ja kurkkua ja kaikki huuhdotaan alas vihreällä teellä.
Tämä blogi jatkanee edelleen hiljaiseloa, mutta saatan käydä mainitsemassa painonlaskun edistymisestä (jos ei tuloksettomuus hävetä liikaa ;). Aktiivisempaa kirjoittelua voi odottaa Japaninmatka-blogiltani, minne on tarkoitus kirjoitella matkasuunnitelmista ja päivittää kesällä kuulumisia ja kuvia.
Ja se aloituspaino on muuten taas sama tuttu 52 kg.
keskiviikko 7. huhtikuuta 2010
perjantai 26. helmikuuta 2010
Viimepäivien ruokavirityksiä
Lähinnä tämän postauksen tarkoitus on brassailla muutamilla viimeaikoina syömilläni herkullisuuksilla kuvien muodossa, olkaa hyvä.
Vihreällä teellä maustettua soba-nuudelia seesaminsiemenillä. Omnom.
Shiromiso-keittoa, retikalla (jap. daikon), kiinankaalilla, levällä ja tofulla. Lisukkeena kikherneitä. Omnomnom!
Ja viimeisenä edellisen kuvan ruokalajin ylijäämätofusta ja -kikherneistä omasta päästä nysvätty pastakastike, josta tuli lopulta ihan mielettömän hyvää! Tätä lisää! :P~
Resepti, joka kehittyi kaikesta, mitä sattui olemaan kaapissa:
Heitä kourallinen kirsikkatomaatteja paloiteltuna paistumaan runsaaseen oliiviöljyyn noin minuutiksi. Lisää reilu nippu tuoretta pinaattia ja paista minuutti lisää. Lisää kikherneet ja kuutioitu tofu ja paista niin pitkään, että lämpenevät. Heitä samalla sekaan oman maun mukaan suolaa ja mustapippuria ja pari ruokalusikallista punaviinietikkaa. Ihan viimeiseksi pari ruokalusikallista kurpitsansiemeniä sekaan. Tarjoile täysjyväpastan ja tuoreen parmesaanin kera. Mega-omnommmm!
Tää kasvisruokajuttuhan alkaa luonnistua pikkuhiljaa :)
Vihreällä teellä maustettua soba-nuudelia seesaminsiemenillä. Omnom.
Shiromiso-keittoa, retikalla (jap. daikon), kiinankaalilla, levällä ja tofulla. Lisukkeena kikherneitä. Omnomnom!
Ja viimeisenä edellisen kuvan ruokalajin ylijäämätofusta ja -kikherneistä omasta päästä nysvätty pastakastike, josta tuli lopulta ihan mielettömän hyvää! Tätä lisää! :P~
Resepti, joka kehittyi kaikesta, mitä sattui olemaan kaapissa:
Heitä kourallinen kirsikkatomaatteja paloiteltuna paistumaan runsaaseen oliiviöljyyn noin minuutiksi. Lisää reilu nippu tuoretta pinaattia ja paista minuutti lisää. Lisää kikherneet ja kuutioitu tofu ja paista niin pitkään, että lämpenevät. Heitä samalla sekaan oman maun mukaan suolaa ja mustapippuria ja pari ruokalusikallista punaviinietikkaa. Ihan viimeiseksi pari ruokalusikallista kurpitsansiemeniä sekaan. Tarjoile täysjyväpastan ja tuoreen parmesaanin kera. Mega-omnommmm!
Tää kasvisruokajuttuhan alkaa luonnistua pikkuhiljaa :)
tiistai 26. tammikuuta 2010
Pieni muutos suunnitelmiin
Olin jo kokonaan unohtanut UniCafen olemassaolon aiempia suunnitelmia tehdessäni. Nyt kun minusta tammikuussa taas yli puolen vuoden tauon jälkeen tuli opiskelija, on ruokailuni suurimpana osina päivistä tapahtunut valtion ystävällisesti tukemissa merkeissä. Tämä tarkoittaa tietysti sitä, että kun itse en muutenkaan tee paljon ruokaa, ei kasvisruokaakaan tule tehtyä kerran viikossa.
Muutan siis aiempaa lupaustani tehdä kerran viikossa kasvisruokaa. Teen kasvisruokaa itse tästälähin vain kerran kahdessa viikossa. Sen korvatakseni, lupaan syödä UniCafessa kasvisruokaa mahdollisimman usein. Aina, kun se näyttää syötävältä ja ravitsevalta - vaikka tarjolla olisi vielä houkuttelevampi lihaa sisältävä vaihtoehto. Kalaa ei lasketa lihaan, sillä syön kalaa muutenkin liian vähän. Yritän syödä UniCafessa nyt vähintään kerran viikossa kalaa ja vähintään kerran viikossa kasvisruokaa.
Tätä toivottavasti helpottaa se, että tulen viettämään kevätlukukauden aikana ainakin kaksi päivää viikossa keskustakampuksella Itä-Aasian kielten ja kulttuurien opiskelun parissa. Keskustakampuksen kasvisruoka on huhujen mukaan paljon parempaa, kuin Kumpulan ja lisäksi keskustasta löytyy pieneltä alueelta useampi UniCafe-ravintola, joista valita.
Eilen söin Ylioppilasaukion UniCafessa varsin maukasta juurespataa kookoskastikkeella. Se sisälsi terveellisiä juureksia sekä kikherneitä ja linssejä kookoskastikkeessa. Hyvin kelvollista.
Muutan siis aiempaa lupaustani tehdä kerran viikossa kasvisruokaa. Teen kasvisruokaa itse tästälähin vain kerran kahdessa viikossa. Sen korvatakseni, lupaan syödä UniCafessa kasvisruokaa mahdollisimman usein. Aina, kun se näyttää syötävältä ja ravitsevalta - vaikka tarjolla olisi vielä houkuttelevampi lihaa sisältävä vaihtoehto. Kalaa ei lasketa lihaan, sillä syön kalaa muutenkin liian vähän. Yritän syödä UniCafessa nyt vähintään kerran viikossa kalaa ja vähintään kerran viikossa kasvisruokaa.
Tätä toivottavasti helpottaa se, että tulen viettämään kevätlukukauden aikana ainakin kaksi päivää viikossa keskustakampuksella Itä-Aasian kielten ja kulttuurien opiskelun parissa. Keskustakampuksen kasvisruoka on huhujen mukaan paljon parempaa, kuin Kumpulan ja lisäksi keskustasta löytyy pieneltä alueelta useampi UniCafe-ravintola, joista valita.
Eilen söin Ylioppilasaukion UniCafessa varsin maukasta juurespataa kookoskastikkeella. Se sisälsi terveellisiä juureksia sekä kikherneitä ja linssejä kookoskastikkeessa. Hyvin kelvollista.
maanantai 18. tammikuuta 2010
Ihmeleipä
Olen löytänyt vihdoin uuden rakkauden aamupalaksi rahkamössön sijaan. Viimeisen kuukauden ajan olen tehnyt tällaisen melkein joka aamu, joten nyt on korkea aika jakaa kyseinen resepti kaikille kahdelle lukijalleni!
Kaikessa yksinkertaisuudessaan pikasämpylä aka ihmeleipä aka munakasleipähässäkkä syntyy seuraavista raaka-aineista:
1 kananmuna
1 rkl ruokaöljyä
ripaus suolaa
0,6 dl siemeniä, jauhoja, leseitä tai melkein mitä vaan
1/4 tl leivinjauhetta
Ohje: Sekoita kaikki aineet tasaiseksi mössöksi mikronkestävään pieneen kippoon. Anna mössölle mikroa täydellä teholla noin 1-1,5 minuuttia. Kumoa sämpylä. Päällystä millä ikinä leivän haluatkaan päällystää.
Oma suosikkini aamupalasämpyläksi syntyy seuraavista noin 0,6 dl aineksista:
Reilu ruokalusikallinen pellavansiemenrouhetta
Reilu ruokalusikallinen mantelirouhetta
Reilu ruokalusikallinen auringonkukansiemeniä
Vajaa puoli desiä kaurahiutaleita ja töräys vehnäleseitä
Öljynä käytän kylmäpuristettua rypsäriä ja kananmunana useimmiten vapaan kanan munimia omega-munia. Leivän päälle kevytsulatejuustoa/-tuorejuustoa ja kurkkua/tomaattia/salaattia/paprikaa. Namnam.
Joulun tienoilla tein muutamaan kertaan "joululeipää" kyseisellä reseptillä laittamalla kaurahiutaleiden lisäksi kuivahedelmiä ja rusinoita sisältävää mysliä ja hasselpähkinärouhetta.
Leipä onnistuu myös ihan vaan vehnäjauhoilla ja/tai kaurahiutaleilla, mutta on omaan makuuni silloin liian "pullamössöä". Minun mielestäni leivässä pitää aina olla joko sattumia tai ruista :) Kokeilin tätä myös kerran gluteenivamma-äitiäni ( <3 ) varten gluteenittomilla jauhoilla, ja onnistui oikein hyvin.
Onnistuu myös kokonaan ilman jauhoja tai muuta vastaavaa ainesosaa, mutta on mielestäni huomattavasti parempaa, jos lisää edes ihan vähän jauhoja tai kaurahiutaleita muiden ainesten joukkoon. Jos ei ole kovin tarkka hiilareistaan.
Yritän saada tänne jossain vaiheessa kuvan huiman vaikeista työvaiheista ja lopputuloksesta. Alkuperäinen resepti on joko täältä tai täältä, en muista enää, kumman löysin ensin.
Uskomatonta, että tämä on näin hyvä ja helppo resepti ja vielä varsin terveellinen. Kananmunasta sopivasti proteiinia ja muita aineksia säätämällä makunsa ja terveysintoilunsa vaatimalle tasolle, voi vaikuttaa hyvien rasvojen, hiilarin ja kuitujen määrään.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan pikasämpylä aka ihmeleipä aka munakasleipähässäkkä syntyy seuraavista raaka-aineista:
1 kananmuna
1 rkl ruokaöljyä
ripaus suolaa
0,6 dl siemeniä, jauhoja, leseitä tai melkein mitä vaan
1/4 tl leivinjauhetta
Ohje: Sekoita kaikki aineet tasaiseksi mössöksi mikronkestävään pieneen kippoon. Anna mössölle mikroa täydellä teholla noin 1-1,5 minuuttia. Kumoa sämpylä. Päällystä millä ikinä leivän haluatkaan päällystää.
Oma suosikkini aamupalasämpyläksi syntyy seuraavista noin 0,6 dl aineksista:
Reilu ruokalusikallinen pellavansiemenrouhetta
Reilu ruokalusikallinen mantelirouhetta
Reilu ruokalusikallinen auringonkukansiemeniä
Vajaa puoli desiä kaurahiutaleita ja töräys vehnäleseitä
Öljynä käytän kylmäpuristettua rypsäriä ja kananmunana useimmiten vapaan kanan munimia omega-munia. Leivän päälle kevytsulatejuustoa/-tuorejuustoa ja kurkkua/tomaattia/salaattia/paprikaa. Namnam.
Joulun tienoilla tein muutamaan kertaan "joululeipää" kyseisellä reseptillä laittamalla kaurahiutaleiden lisäksi kuivahedelmiä ja rusinoita sisältävää mysliä ja hasselpähkinärouhetta.
Leipä onnistuu myös ihan vaan vehnäjauhoilla ja/tai kaurahiutaleilla, mutta on omaan makuuni silloin liian "pullamössöä". Minun mielestäni leivässä pitää aina olla joko sattumia tai ruista :) Kokeilin tätä myös kerran gluteenivamma-äitiäni ( <3 ) varten gluteenittomilla jauhoilla, ja onnistui oikein hyvin.
Onnistuu myös kokonaan ilman jauhoja tai muuta vastaavaa ainesosaa, mutta on mielestäni huomattavasti parempaa, jos lisää edes ihan vähän jauhoja tai kaurahiutaleita muiden ainesten joukkoon. Jos ei ole kovin tarkka hiilareistaan.
Yritän saada tänne jossain vaiheessa kuvan huiman vaikeista työvaiheista ja lopputuloksesta. Alkuperäinen resepti on joko täältä tai täältä, en muista enää, kumman löysin ensin.
Uskomatonta, että tämä on näin hyvä ja helppo resepti ja vielä varsin terveellinen. Kananmunasta sopivasti proteiinia ja muita aineksia säätämällä makunsa ja terveysintoilunsa vaatimalle tasolle, voi vaikuttaa hyvien rasvojen, hiilarin ja kuitujen määrään.
sunnuntai 20. joulukuuta 2009
Munakoisopasta ja verenluovutusseikkailu
Tällä viikolla söin itseasiassa useampanakin päivänä kasvisruokaa tai hyvin kasvispitoista ruokaa, sillä löysin kaapista vanhaksi menevän ison purkillisen mustasilmäpapuja. Käytin niitä mm. salaateissa. Eritysen maukkaaksi osoittautui couscous-mustasilmäpapusalaatti, joka valmistuu hyvin yksinkertaisesti keitetystä couscousista, mustasilmäpavuista ja jääkaapista löytyneistä jämävihanneksista, mm. paistettua sipulia ja valkosipulia, pinaattia ja tomaatteja tuli viskottua sekaan.
Varsinainen kasvisruoka oli kuitenkin munakoisopasta. Useammastakin lähteestä löytyi samankaltaisia pastakastikereseptejä, joissa käytettiin munakoisoa ja monissa mainittiin, että munakoison sijaan käy hyvin myös tofu. Noudattelin jälleen Pirkka.fi:stä löytynyttä reseptiä lähes orjallisesti.
Oikein hyvää tuli, joskin Mozzarella di Buffala ja parmesan -juustoilla oli aika tärkeä rooli, joten maitotuotteita ei tästä kovin helposti saa pois jätettyä. Pastana oli täysjyväspagettia, mutta mietin, että proteiinipasta olisi ollut paikallaan, kun kastikkeessa ei juuri valkuaislähteitä ollut. Seuraavalla kerralla kokeilen jotain vastaavaa kastiketta sen tofun kanssa...
Yritin myös perjantaina olla Hyvä Ihminen (tm) ja käydä ensimmäistä kertaa elämässäni verenluovutuksessa. Olen halunnut käydä jo vuosia, mutta aina on ollut jokin este - useimmiten se, että olen painanut alle 50 kg. Nyt kuitenkin matkasikailujen jäljiltä paino on sen verran yli, että päätin vihdoin mennä, kun muitakaan luovutusesteitä ei ole. Mutta eihän se sitten lopulta onnistunutkaan niin mallikkaasti. Etukäteen eniten huolestutti hemoglobiiniarvo, joka kuitenkin oli osittaisesta kasvissyönnistä huolimatta oikein mallikas 154 g/l. Neulakammoinen en ole ikinä ollut, joten luottavaisin mielin istuin luovutustuoliin. Vähän jännitti kuitenkin. Neula laitettiin käsivarteen ja koko homma oli täysin kivuton, pientä nipistystä lukuunottamatta. Pienen hetken ehti verta jo valua talteen, kun hoitaja ilmoitti, että valumisnopeus ei ole kovin hyvä ja että sen takia hän yrittää hieman korjata neulan asentoa - joskus se voi olla verisuonen seinämässä kiinni siten, että veri ei valu kunnolla. Neulan korjausoperaatiokaan ei sattunut yhtään, mutta syystä tai toisesta alkoi silti heikottaa ja pyörryttää. Luovutus jätettiin kesken.
Siinä sitten makoilin vartin verran jalat kohoasennossa, jotta vointi paranisi. Harmitti vietävästi, kun olin vihdoin saanut aikaiseksi raahautua luovutukseen ja sitten se ei onnistunutkaan :( Kokonainen veripussi olisi 4,5 dl mutta ehdin luovuttaa vain himan vajaan desin, joten tuota kertaa ei lasketa luovutukseksi - periaatteessa voin siis mennä kokeilemaan uudestaan niin pian kuin haluan (normaalin luovutuksen jälkeen naisilla luovutusväli on vähintään 91 päivää). Jännittävän tilanteen lisäksi huimaukseen voi vaikuttaa ainakin pieni kokoni ja usein varsin matala verenpaine.
Muutoin kokemus oli oikein hyvä - henkilökunta veripalvelussa oli oikein mukavaa, kaikki sujui hienosti ilmoittautumisesta alkaen aina poistumiseen saakka. Olen vakaasti päättänyt käydä koittamassa ihan lähiaikoina uudestaan, vaikka tämä kokemus saattaa aiheuttaa pientä ekstrajännitystä. Teen vaikka mielikuvaharjoittelua etukäteen ;) Lisäksi voisi olla hyvä idea syödä luovutuspäivänä vähän paremmin kuin mitä tällä kertaa söin ja juoda runsaasti. Hoitaja suositteli ennen luovutusta juotavaksi kahvia, se kun lisää verenpainetta. Syön aika vähäsuolaisesti, niin parin päivän kunnollinen suolan nauttiminen ja hyvä nestepöhö voisi myös olla paikallaan... Niin ja kevyt liikunta.
Suosittelen kaikille kynnellekykeneville lämpimästi verenluovutusta! Lisätiedot veripalvelun sivuilta: http://www.veripalvelu.fi/
Varsinainen kasvisruoka oli kuitenkin munakoisopasta. Useammastakin lähteestä löytyi samankaltaisia pastakastikereseptejä, joissa käytettiin munakoisoa ja monissa mainittiin, että munakoison sijaan käy hyvin myös tofu. Noudattelin jälleen Pirkka.fi:stä löytynyttä reseptiä lähes orjallisesti.
Oikein hyvää tuli, joskin Mozzarella di Buffala ja parmesan -juustoilla oli aika tärkeä rooli, joten maitotuotteita ei tästä kovin helposti saa pois jätettyä. Pastana oli täysjyväspagettia, mutta mietin, että proteiinipasta olisi ollut paikallaan, kun kastikkeessa ei juuri valkuaislähteitä ollut. Seuraavalla kerralla kokeilen jotain vastaavaa kastiketta sen tofun kanssa...
Yritin myös perjantaina olla Hyvä Ihminen (tm) ja käydä ensimmäistä kertaa elämässäni verenluovutuksessa. Olen halunnut käydä jo vuosia, mutta aina on ollut jokin este - useimmiten se, että olen painanut alle 50 kg. Nyt kuitenkin matkasikailujen jäljiltä paino on sen verran yli, että päätin vihdoin mennä, kun muitakaan luovutusesteitä ei ole. Mutta eihän se sitten lopulta onnistunutkaan niin mallikkaasti. Etukäteen eniten huolestutti hemoglobiiniarvo, joka kuitenkin oli osittaisesta kasvissyönnistä huolimatta oikein mallikas 154 g/l. Neulakammoinen en ole ikinä ollut, joten luottavaisin mielin istuin luovutustuoliin. Vähän jännitti kuitenkin. Neula laitettiin käsivarteen ja koko homma oli täysin kivuton, pientä nipistystä lukuunottamatta. Pienen hetken ehti verta jo valua talteen, kun hoitaja ilmoitti, että valumisnopeus ei ole kovin hyvä ja että sen takia hän yrittää hieman korjata neulan asentoa - joskus se voi olla verisuonen seinämässä kiinni siten, että veri ei valu kunnolla. Neulan korjausoperaatiokaan ei sattunut yhtään, mutta syystä tai toisesta alkoi silti heikottaa ja pyörryttää. Luovutus jätettiin kesken.
Siinä sitten makoilin vartin verran jalat kohoasennossa, jotta vointi paranisi. Harmitti vietävästi, kun olin vihdoin saanut aikaiseksi raahautua luovutukseen ja sitten se ei onnistunutkaan :( Kokonainen veripussi olisi 4,5 dl mutta ehdin luovuttaa vain himan vajaan desin, joten tuota kertaa ei lasketa luovutukseksi - periaatteessa voin siis mennä kokeilemaan uudestaan niin pian kuin haluan (normaalin luovutuksen jälkeen naisilla luovutusväli on vähintään 91 päivää). Jännittävän tilanteen lisäksi huimaukseen voi vaikuttaa ainakin pieni kokoni ja usein varsin matala verenpaine.
Muutoin kokemus oli oikein hyvä - henkilökunta veripalvelussa oli oikein mukavaa, kaikki sujui hienosti ilmoittautumisesta alkaen aina poistumiseen saakka. Olen vakaasti päättänyt käydä koittamassa ihan lähiaikoina uudestaan, vaikka tämä kokemus saattaa aiheuttaa pientä ekstrajännitystä. Teen vaikka mielikuvaharjoittelua etukäteen ;) Lisäksi voisi olla hyvä idea syödä luovutuspäivänä vähän paremmin kuin mitä tällä kertaa söin ja juoda runsaasti. Hoitaja suositteli ennen luovutusta juotavaksi kahvia, se kun lisää verenpainetta. Syön aika vähäsuolaisesti, niin parin päivän kunnollinen suolan nauttiminen ja hyvä nestepöhö voisi myös olla paikallaan... Niin ja kevyt liikunta.
Suosittelen kaikille kynnellekykeneville lämpimästi verenluovutusta! Lisätiedot veripalvelun sivuilta: http://www.veripalvelu.fi/
sunnuntai 13. joulukuuta 2009
Pinaattikeitto
Tämän viikon kasvisruoka oli varsin perinteinen, elikkäs pinaattikeitto. Tosin hieman uudenlaisella ja varsin näppärällä pikareseptillä, jonka kaivoin pirkka.fi-sivustolta. Keitto oli ihan ok, mutta jotenkin hieman valjua. Jotain lisämaustetta siihen voisi keksiä. Osansa saattoi tehdä sekin, että tuohon varmaan sopisi ihan tavallinen sulatejuusto paremmin, mutta ostin vahingossa kevytsulatejuustoa. Keitto tuli syötyä raejuustolla höystettynä ja kelpasi myös Juhanalle, joka myöskin tosin oli sitä mieltä, että jotain maustetta kaipaisi enemmän.
Pinaattikeittopäivä sattui juuri seuraavalle päivälle sikavideoiden julkaisemisesta ja olin erittäin tyytyväinen, että ohjelmassa oli kasvisruokaa, kun olin herkässä mielentilassa vollottanut videon nähtyäni. Harkitsen (melkein) vakavasti kasvisruuan lisäämistä edelleen ja lihan osalta suosivani riistaa, hevosta ja luomulihaa.
Pinaattikeittopäivä sattui juuri seuraavalle päivälle sikavideoiden julkaisemisesta ja olin erittäin tyytyväinen, että ohjelmassa oli kasvisruokaa, kun olin herkässä mielentilassa vollottanut videon nähtyäni. Harkitsen (melkein) vakavasti kasvisruuan lisäämistä edelleen ja lihan osalta suosivani riistaa, hevosta ja luomulihaa.
perjantai 4. joulukuuta 2009
Pikakasvismössö
Sunnuntaina osallistun japanin tasokokeeseen ja kaikki töiden jälkeen (ja töissä tauoillakin) liikenevä aika menee kanji-merkkien pänttäämiseen ja japanin kielioppiin. On siis muka niin kiire, että suuritöisempään kokkailuun ei ollut aikaa ja tyydyin valmistamaan kasvisruokaa, jota jo olen kerran aiemmin tehnyt ja hyväksi havainnut. Turhat ruuanvalmistuksen mutkat oikaistaan ostamalla kaupasta valmis Tikka Masala -kastike, jonka sekaan heitetään kanan sijasta runsas määrä (käyttövalmiita l. keitettyjä) kikherneitä. Edellisestä kasvismössöstä jäi valkosipulia keittiöön nököttämään, joten freesasin pannulla pari kynttä valkosipulia ja pienen määrän chilirouhetta. Valkosipulia ja chiliä ei ole ikinä ruuassa liikaa. Siihen vain sekaan huuhdotut kikherneet ja purkillinen kastiketta. Nautitaan basmati-riisin kera.
(Joskus ehkä voisi panostaa noiden annosten asetteluun ja kuvien ottamiseen sen verran enemmän, että ne oikeasti näyttäisivät hyviltä...)
Hyvää on, ja kelpaa jopa Juhanalle. Kun tuota hänelle ruuaksi ensimmäisellä kokeilukerralla ehdotin, piti kaupasta varmuudenvuoksi ostaa jauheliha, jota ei kuitenkaan lopulta tarvinnut paistaa, koska kikherneetkin upposivat ihan hyvin :)
Ituhippipirtelöiden testailua olen myös jatkanut hyvin tuloksin. Seuraava ohje on täältä.
½ avokado
1 banaani
5dl omenamehua (itse tosin laitan vain 2 dl ja reilut 2dl vettä)
1-2 rkl viherravintojauhetta (eli superfoodia)
Tässä ainekset ennen sauvasekoitinkäsittelyä (taustalla näkyy myös "Kikherne masalan" valmistusaineet):
Lopputulos on oikeasti hyvää smoothieta. Vaikka väri on niin kammottava, etten viitsi tänne edes laittaa kuvaa. Olen tätä viimeisen viikon aikana tehnyt jo useaampaankin kertaan. Opittua: Avokadon ja banaanin kannattaa olla hyvin kypsiä yksilöitä, tulee parempaa. Olen kokeillut useita eri viherjauhoja, joita jenkkilän matkalta raahasin ja kaikki toimivat ihan hyvin. Kuinkahan hyvin noita saa jo Suomesta? Toistaiseksi olen tilaillut superfoodini ulkomailta, mutta saattaisihan jotain jo saada luontaistuotekaupoista täältäkin.
(Joskus ehkä voisi panostaa noiden annosten asetteluun ja kuvien ottamiseen sen verran enemmän, että ne oikeasti näyttäisivät hyviltä...)
Hyvää on, ja kelpaa jopa Juhanalle. Kun tuota hänelle ruuaksi ensimmäisellä kokeilukerralla ehdotin, piti kaupasta varmuudenvuoksi ostaa jauheliha, jota ei kuitenkaan lopulta tarvinnut paistaa, koska kikherneetkin upposivat ihan hyvin :)
Ituhippipirtelöiden testailua olen myös jatkanut hyvin tuloksin. Seuraava ohje on täältä.
½ avokado
1 banaani
5dl omenamehua (itse tosin laitan vain 2 dl ja reilut 2dl vettä)
1-2 rkl viherravintojauhetta (eli superfoodia)
Tässä ainekset ennen sauvasekoitinkäsittelyä (taustalla näkyy myös "Kikherne masalan" valmistusaineet):
Lopputulos on oikeasti hyvää smoothieta. Vaikka väri on niin kammottava, etten viitsi tänne edes laittaa kuvaa. Olen tätä viimeisen viikon aikana tehnyt jo useaampaankin kertaan. Opittua: Avokadon ja banaanin kannattaa olla hyvin kypsiä yksilöitä, tulee parempaa. Olen kokeillut useita eri viherjauhoja, joita jenkkilän matkalta raahasin ja kaikki toimivat ihan hyvin. Kuinkahan hyvin noita saa jo Suomesta? Toistaiseksi olen tilaillut superfoodini ulkomailta, mutta saattaisihan jotain jo saada luontaistuotekaupoista täältäkin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)